Eilisen sepustuksen mukaisesti tänään oli keuhkot sen verran huonossa hapessa, että katsoin parhaaksi käyttää päivän aivan perinpohjaiseen terveyden kuosittamiseen. Saatiin koottua pieni porukka, jolla lähdettiin katsastamaan täkäläistä elämyskylpylää Mayrhofeniin. Ei varmaan yllätä ketään, että homma ei aivan täysin pysynyt lapasessa. Ensin hullun neuvottelun jälkeen saatiin paikallinen turistialennus yhdistettyyn sauna- ja uintilippuun ja päästiin kylpemään. Saunaosastolta löytyi klassisia Itävaltalaisia Finnische-saunoja kaksin kappalein ja – poiketen viime vuodesta – päätettiin olla tällä kertaa olla heittämättä heti löylyä ja ottamatta porttaria koko kylpylään. Nojoo, saunaan vaan ja ollaan niin kuin muutkin. Hetken saunan diskovaloja ihmeteltyämme paikka pakkasi täyteen ja tulijat jättivät oven auki. Edelleen tätä hetken naureskeltuamme kyselimme kohteliaasti saksaksi, että voisiko oven laittaa kiinni kuten yleensä saunassa kuulemma on tapana. Tähän kuitenkin vastattiin kieltävästi ja ilmeisesti ovi oli juuri meitä varten auki, koska olimme puskeneet johonkin paikallisen naisten/perhe saunaseuran sessioihin… Pienestä takaiskusta palauduttuamme löysimme vielä toisenkin suomalaisen saunan, jossa sai olla rauhassa.
Seuraavaksi oli vuorossa allasosaston katsaus. Periaatteessa kylpylä osoittautui aivan tavalliseksi lämpimine altaineen ja hierovine suihkuineen. Pienenä lisänä kylpylässä oli myös parit hullut vesiliukumäet, mistä saatiinne lihakset kipeäksi, jotka oli ehjinä laskemisen jäljiltä. Omalta kohdalta ehkä tärkein löytö kylpylästä oli kuitenkin turkkilainen höyrysauna, joka aukaisi keuhkorakkulat kunnolla. Kylpylän jälkeen oli vihdoinkin sellainen meininki, että ehkä voin joskus saadakin happitasot normaaleiksi. Pienenä bonarina löydettiin vielä Turrelle uusi lauta katkenneen tilalle hyvällä alennuksella.
Päivän safkana Turren ja Ekin (Tuhéro) Hawajinleikkeet mozzarelasalaatilla.
Kirjoittaja: Pepe 
