Pari viimeistä päivää on tullut enemmän tai vähemmän etsittyä Ylläkseltä offeja, joissa olisi sopivasti jyrkkyyttä yhdistettynä kunnon putskuun. Tuntuu, että nämä kaksi eivät kohtaa millään täällä lähinnä kovasta tuulesta johtuen. Puuttomalla alueella on vain uutta lunta laikuttain ja senkin kova tuuli on pakannut melko tiiviiksi. Toisaalta metsässä puuteria on taas helposti polveen asti, mutta tunturityyliin puurajan alapuolelta on mahdotonta löytää mitään riittävän jyrkkää pätkää. Parhaaksi ratkaisuksi siis jää pommittaa korpusta hullut vauhdit ja vetää muutamat putskukäännökset puurajalla…Tänään puolitunturia käsittäneella travella Ylläksen länsipuolen ympäri alkoi kuitenkin näyttää siltä, että maisematielle laskevalla offilla saattaisi olla hyvää lunta. Trave päättyi puolentunnin laturetkeen metsän läpi ja se oikeastaan oli länsioffin ongelma yleensäkin. Laskut päättyvät tunturia kiertävälle maisematielle, josta ei oikein pääse muuten pois kuin kyydillä.
Tällä kertaa kyyti oli onneksi hoidettu, joten päätimme pudottaa koko 300m vertikaalin oranssiin ilta-aurinkoon. Meininki oli ehkä Lappia parhaimmillaan ja lumikin nyt vähintään kelvollista. Pienen paussin joutui välissä pitämään, kun turisti oli jäänyt sporttikelkalla kiinni metriseen paudaan ja täytyi kysyä jos olisivat apua kaivamisessa tarvinneet. Safarin vetäjän ylpeys ei kuitenkaan kestänyt, joten jatkoimme täydellistä pyydacruisailua, kohti oranssiin taivaanrantaan painuvaa aurinkoa. Lasku ei ollut lähelläkään isoimpia linjojani ikinä, mutta maisema, valo ja tunnelma yleensä ei paremmin voisi varmaankaan osua kohdalleen. Jätin kuitenkin pilkkivehkeet vielä kauppaan siltä varalta, että huomenna löytyisi edes jotain saman tasoista settiä.
(c) Henkilökuvat ottanut Teemu Peltonen
